keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Mitä kannattaa huomioida ulkokuvauksessa?

MITÄ KANNATTAA HUOMIOIDA KUN VALOKUVATAAN ULKONA?

Olen kuvannut koiria ja lapsia ulkona sekä kymmeniä ortodoksisia tsasounoita kaikkina vuodenaikoina ja se on opettanut kantapäänkin kautta jotain välineistä eri olosuhteissa. Olen kuvannut kesän kuumuudessa ja auringonpaisteessa, syksyn vesisateissa (ikävä kyllä joskus sade yllättää ja aina ei ole mahdollisuutta tulla uudelleen vaan on kuvattava vallitsevissa olosuhteissa) sekä talven lumikinoksissa ja paukkupakkasissa.

Koirakuvaukseen mukaan lähtevät varusteet.
Valokuvaajalla ja kamelilla on paljon yhteistä :)

OMA TYYPILLINEN REISSUKALUSTONI JA ULKOKUVAUKSESSA HUOMIOITAVAA:

ENNEN KUVAUSREISSUA:

Tässä olisi ohjausvirhe kummallekin puolelle aiheuttanut autolle
mittavat huoltotoimenpiteet ja kuivatuksen - vakuutukset tulee olla kohdillaan
Ensimmäiseksi painotan sitä että valokuvauksessa on kaikenlaisia jalustoja ja telineitä ja kuvattavat kohteet ovat useimmiten sellaisia joista ei etukäteen tiedä tarpeeksi ja siksipä juuri on ensimmäinen ja tärkein yksittäinen asia huolehtia siitä että vakuutukset ovat kunnossa ennenkuin lähtee kuvailemaan yhtään minnekään. Se salama voi kaatua paitsi jonkun ihmisen tai eläimen päälle, myös tietysti juuri siihen viereen pysäköineen Teslan tai sen elämäsi ensimmäisen livenä näkemäsi Ming-vaasin päälle. Siinä kohdin on ihan mukava jos voi sanoa että minulla on vakuutus joka korvaa.

Yleisesti ennen kuvauskeikkaa on hyvä katsoa sääennusteet ja varautua muutamaan mahdolliseen säävaihtoehtoon. Vaatetus on hyvä olla sellainen että tarvittaessa voi rähmälleenkin mennä jos paras kuvakulma sen vaatii. Yleensäkin kuvaajan on kohteliasta olla hillitysti pukeutunut sillä kuvaajan kuuluukin olla 'näkymätön' ainakin mikäli kuvataan tilaisuutta jossa ihmisiä - rakennukset eivät juurikaan pukeutumisestamme välitä :)

ULKOKUVAUKSISSA KÄYTTÄMIÄNI TARVIKKEITA:


KAMERA(T):

Canon Mark II ja Canon Mark III, DJI Phantom 3 Adv (drone), GoPro Hero 4 Silver, puhelin 'joka sattuu olemaan mukana'
- Roiskevesitiivis
- Poistan kameroista kantohihnat koska tuuli tarttuu niihin ja aiheuttaa tuulella kameran heilumista ja epätarkkuutta kuvissa.
- Kestävä runko joka ei pelästy pienistä kolhuista
- Dronella otan ilmakuvat
- GoPro 'behind the scenes videoihin'
- Puhelimella otan 'behind the scenes' kuvia blogiin


MUISTIKORTIT:

Compact Flash Cards:
SanDisk UMDS7 120Mb/s 32Gb
Kingston 133x 8Gb
Sandisk Extreme 60Mb/s UMDA 8Gb
Transcend 133x 16Gb
SD Cards:
Lexar Professional 633x 95Mb/s 32Gb
- Riittävästi ja varalle lisää jos jokin lakkaa toimimasta. Hyvä hajauttaa suuremmat kuvausrupeamat useammalle kortille siltä varalta että kortti vikaantuu niin edes puolet kuvista olisi tallella. Joissain kameroissa (esim. Mark III) on mahdollista ottaa kuvat kahdelle kortille. Tätä ominaisuutta käytänkin hyväksi niin kuvat tulee automaattisesti varmistettua eikä yhden kortin vikaantuminen aiheuta ongelmaa.

AKUT:

2x Canon LP-E6
2x Pisen (LP-E6 compatible)
- Kamerakohtaiset merkkiakut
- Ota myös latauslaite mukaan
- Lataa akut ENNEN reissuun lähtöä
- Ota mukaan tuplamäärä akkuja siihen nähden mitä uskot tarvitsevasi


AKKUKAHVA:

Canon Battery Grip BG-E6
- Mahdollistaa tukevamman otteen kamerasta myös kuvatessa pystykuvaa. Myös toinen sujlinnappi ja säätöpyörä löytyy myös luonnollisemmasta paikasta kuvattaessa pystykuvaa joka helpottaa ja parantaa kuvausotetta ja käsien asentoa.

VALOTUSMITTARI:

Gossen DigiSky
- Valotusmittarin käyttö erityisesti salamalla kuvattaessa helpottaa ja nopeuttaa oikean valotusarvon löytämistä ja säästää aikaa joka valokuvamallia tarvitsee seisottaa odottamassa ennenkuin päästään kuvaamaan. Lisäksi se harjaannuttaa oikean valotusarvon löytämisessä nopeammin.

JALUSTA:

Manfrotto MT294A3
- Riittävän korkeaksi yltävä (180cm vähintään korkeimmillaan) ettei tarvitse olla kumarassa asennossa jos muutoin korkeus ei haittaa, kuten rakennusten kohdalla.
- Tukeva, ei saa väristä ja heilua ihan pienimmästä tuulesta. Jalat eivät saisi olla 'joustavia' koska se tarkoittaa sama kuin heiluva

PALLOPÄÄ:

Dimi Doukas valokuvaus pallopää kamerajalusta
Laadukas ja riittävää painoa kestävä pallopää
helpottaa kuvaamista kummasti

Manfrotto 498RC2 (jonka Manfrotto on korvannut sittemmin tällä mallilla)
- Varmistu siitä että pallonivelen enimmäiskuorma (kantavuus - safety payload) on riittävä kameralle+objektiiville ja huomioi että pidemmät objektiivit tuovat vääntöä enemmän. Omassa mallissani se on 8kg mutta tuossa uudemmassa mallissa se näyttäisi olevan 10kg. Esim. Canon mark II painaa vajaan kilon, 70-200 objektiivi painaa 1,6kg joten kamera ja objektiivi painaa helposti 2,5kg ja kun huomioidaan vääntömomentti jonka pidempi objektiivi aiheuttaa niin on syytä ottaa pallopää jossa on riittävästi pitoa ja kestävyyttä pitää kamera paikallaan silloinkin kun se ei ole ihan perusasennossa.
- Pallonivel on käytännöllisin koska tällöin on vain yksi säätö joka pitää avata tai kiristää ja kameran saa mihin asentoon vain helposti ja nopeasti. Jätä kino- ja videopäät videokameroille. Pallonivelen on kuitenkin oltava laadukas tai se lakkaa jonkin ajan kuluttua toimimasta liukkaasti ja helposti. Pallo ei saa hioutua karkeaksi helposti koska tällöin se ei toimi liukkaasti vaikka sen öljyäisi. Yritin säästää ja otin edullisemman halpamerkkisen pallonivelen joka kesti vajaan vuoden ja sen jälkeen maksoin suosiolla merkkinivelen, jota myös aseöljyllä olen voidellut notkean liikkuvuuden säilyttämiseksi

KAMERAN L-KIINNITYS

- Manfrotto MS050M4-Q2, mahdollistaa kameran kääntämisen horisontaali- ja vertikaaliasentoon kohdistuspisteen pysyessä täsmälleen samassa kohdassa.


OBJEKTIVIIT eli LINSSIT:

Canon 70-200mm 2.8 IS USM L
Tamron SP 24-70mm F/2.8 USD 082 Di
Canon TS-E 17mm F/4 L
Linssien on syytä olla...:
- Roiskevesitiiviit
- Laadukkaat jotta kuvien laatu olisi mahdollisimman hyvä lähtökohtaisesti
- Tärinänvaimennusmekanismi on suotavaa, etenkin jos joudutaan kuvaamaan käsivaralta. Sillä saa aukon tai pari lisää valovoimaa.
- Linssikorkki on syytä olla (siihen päähän linssiä joka tulee kameraan kiinni). Toiseen päähän linssiä olevaa muovista linssisuojaa en pidä omissa linsseissäni
- Laadukas lasisuoja linssiin jotta linssin lasiin osuva kolhu rikkoisi tuon n. 100e suojalasin eikä sitä 1000-3000+ eur objektiivia. Itselläni esim Rodenstock Digital Pro UV/1x suoja Canonin 70-200mm teleobjektiivissa


SALAMAVALOT:

JINBEI HD 600
JINBEI DISCOVERY 600
-Mikäli käytät erillisiä salamavaloja niin niille tarvitset tukevat jalustat ja painoa jalkojen päälle.

ÄLÄ TEE NÄIN :) Otettu hetkeä ennenkuin tuuli tarttui
varjoihin ja kaatoi molemmat salamat.
Sen jälkeen jalustoissa oli painot :)

SALAMAVALOJALUSTAT:

Dimi Doukas valokuvaus salamajalusta
Salamajalustan on hyvä olla riittävän tukevaa
tekoa ja noustava pariin metriin

Jinbei 220, jotka Jinbei korvannut 230 mallilla
DBJ-1 Boom , jossa on vastapaino. Tämä on tarkoitettu etenkin ylhäältä päin valaistessa käyttöön.
- Valoa hajottavat sateenvarjot ovat purjeita silloin kun tuulee. Jalustoissa pitää olla REILUSTI painoa pitämään jalustat pystyssä kun tuuli tarttuu purjeisiin :) Opin tämän kun pari 500e/kpl maksavaa Jinbei HD 600 salamaa otti tuulta valoa hajottaviin läpiammuttaviin sateenvarjoihin ja kaatuivat kolisten betonilaatoitukselle.
- Olen käyttänyt painoina vesikanistereita jotka narulla laittanut roikkumaan matalalle jotta painopiste pysyy aivan jalustan juuressa. Kankaiset hiekkasäkit myös hyviä, mutta yleensä vettä on paikanpäällä helpompi saada kuin hiekkaa. Eikä hiekkaa tai vettä painoa varten taas viitsi kuljetella mukana.

KASSIT/LAUKUT:

Manfrotto jalustapussi ja enää ei tarvitse kantaa niitä joka
suuntaan sojottavia jalustoja kainalossa

Manfrotto LBAG110 
Tamrac kameralaukku (Hakusessa toinen malli johon saisin kaksi ammattirunkoa ja linssit samaan laukkuun - tiedän mallin, mutta se poistui jo Tamracilta)
Crumpler varustelaukku (Isomman koulurepun kokoinen)



TAUSTAT/TAUSTAKANKAAT:

- Sama juttu kuin sateenvarjoissa. Ovat pienessäkin tuulessa purjeita ja kaatavat jalustat. Syytä sitoa kiinni johonkin tukinaruilla ja laitettava painoa jalustoihin.
- Olen käyttänyt painoina vesikanistereita jotka narulla laittanut roikkumaan matalalle jotta painopiste pysyy aivan jalustan juuressa. Kankaiset hiekkasäkit myös hyviä.


VUODENAIKOJEN JA SÄIDEN ERIKOISHAASTEET


KESÄ JA AURINGONPAISTE:

Dimi Doukas valokuvaamassa
Kesällä auringon paiste sekä hyönteiset aiheuttavat
omat juttunsa jotka täytyy huomioida

- älä katso kameran optisen etsimen (lasinen etsin) ja objektiivin läpi suoraan aurinkoa!!! Jos kuvaat suoraan aurinkoa niin että auringon on tarkoitus näkyä kuvassa niin katso otettavaa kuvaa kameran LCD näytöltä niin et vahingoita silmiäsi.
- LCD näytön lukeminen onnistuu helposti auringonpaisteessa kun hommaat LCD-näyttöösi Kinotehnic LCDVF eli LCD Viewfinderin (kameramallikohtainen, joten valitse oikea). Ja kun huomaat kuin terävä ja kirkas kuva on, niin käytät sitä myös sisällä. 'Laitteen' saa kiinni ja irti helposti sillä se kiinnittyy magneettisesti mukana tulevaan metallikehykseen joka liimataan LCD:tä reunustamaan.
- Objektiiveihin on saatavana häikäisysuojia eli mustaa muovia olevia kappaleita jotka jatkavat objektiivia pidemmäksi ja estävät hajavalon pääsyn objektiiviin. Itse olen luopunut näiden käytöstä koska olen saanut ne zoomeissa liian monta kertaa kuvaan mukaan. Lisäksi laajakulmaisissa linsseissä tällaista mahdollisuutta ei olekaan. Sen sijaan niissä tilanteissa kun aurinko tai joku muu kirkas spottimainen valonlähde meinaa häiritsevästi luoda valopeiton kuvaan niin vien käden varjostamaan objektiivia ja katson LCD näytöltä milloin käteni katoaa kuvasta (ja muistan vielä että omassa kamerassani LCD näyttö näyttää vain n. 98% lopullisesta kuva-alasta, eli otan kädellä vielä parisenttiä lisää etäisyyttä siitä kohtaa missä käsi katoaa LCD näytön reunalta. Häikäisysuojan voi myös käyttää esim. heijastinta, erityisesti jos kuvaat yksin niin kolmionmuotoinen käsikahvalla varustettu heijastin on siihen kätevä. Itselläni ei tuollaista ole tullut hankituksi joten varjostelen yleensä omalla kädellä. Tai jos paikalla on toinen henkilö niin pyydän häntä pitämään jotain A4-paperia tai muuta käsillä olevaa varjona.
- Jos on todella kova helle niin kun et kuvaa, laita laitteet varjoon. Akut kuumenevat käytännössä yli suositusrajojen jos ne on suorassa helleauringossa useamman tunnin. Äläkä pliis jätä kalliita laitteita auton kojelaudalle tai penkille auringonpaisteessa sillä se on sama kuin laittaisit ne uuniin. Myöskään muistikortit eivät tykkää hyvää liian kuumasta vaan pahimmillaan kuparijohtimet voivat lämmön vaikutuksesta vääntyillä ja irrota kortin sisällä ja lakata toimimasta kuten olisi tarkoitus.
- Pidä juomapullo aina mukanasi. Mistään hienoista välineistä ei ole hyötyä jos Sinulla lakkaa pää toimimasta helteessä nestehukan vuoksi. Ja huolehdi että olet itsekin riittävästi varjossa ettei koko kuvauskeikka keskeydy auringonpistokseen.
- Varaudu vuodenajan mukaan hyttysiin, mäkäräisiin ja muihin öttiäisiin. Olen kuvannut useamman kerran sellaisessa hyttys- ja mäkäräparvessa että ne tunki jo suuhunkin. Se on kyllä jo todella häiritsevää eikä kuvaamisesta meinaa tulla mitään muuta kuin huitomista. Ötökkäaineet auttaa jonkin verran.


VESISADE (Kevät/Syksy):

Valokuvaaja Dimi Doukas - sadetta pitämässä autossa
Välillä vettä saattaa tulla enemmän kuin olisi tarpeen
- silloin ei auta kuin odottaa autossa että sade menee ohi
- kameran ja objektiivien on syytä olla vähintään roiskeveden kestävä eli roisketiivis. Tämä on syytä olla mielessä jo hankintavaiheessa. Siitä joutuu maksamaan enemmän mutta se on sen arvoista ja sitä varten kannattaa vaikka säästää vielä hieman kauemmin että saa sellaisen hankittua. Jos tiedät kuvaavasi vain ja ainoastaan sisätiloissa niin silloin se ei ole ihan niin tarpeen. Toki on olemassa kaikenlaisia suojia ja koteloita kameroille, mutta mitä vaikeammin kameran säätöihin on mahdollista päästä käsiksi sen enemmän huomio kääntyy pois kuvaamisesta. Itselläni Canonin Mark II ja Mark III sekä objektiivit jotka olen niihin ostanut eivät sadetta pelästy ja se on ollut hyödyksi monta kertaa. Tällöin ei tarvitse lopettaa kuvaamista ensimmäisten pisaroiden pudotessa taivaalta. Kuvata voi sateessakin niin kauan kuin linssiin ei tule liikaa pisaroita. Ja ennen kuvaamista voi pyyhkäistä puhtaalla linssiliinalla muutamat pisarat pois. Älä kuivaa linssejä koskaan esim paidallasi koska paitaan on voinut tulla ilmasta hiekkapölyä tms joka hioo linssiä ja pilaa sen ennenpitkää. Objektiivit ovat yleensä kallein ja hyvin hoidettuna pitkäikäisin asia kameralaukussa, joten niistä on syytä pitää erityistä huolta. Kamerarungot vaihtuu, objektiivit ei - hieman yksinkertaistaen :)
- Ukkosella mene autoon tai rakennuksen sisälle, pois aukealta ja älä kanna 2m pitkää hiilikuituista tai metallista kameran jalkaa pystyssä koska silloin se on kuin sateenvarjo tai golfmaila jotka myös ovat kuin ukkosenjohdattimia. Kasaa jalusta ja kanna sitä alempana ja lähellä itseäsi. Mutta siirry lähestyvien ukkosien alta pois jo niin aikaisin ettei riskejä salaman iskusta edes synny.
- Jos olet kuvaamassa jossain missä et saa tavaroita sateelta suojaan niin pidä mukanasi pientä pressua, sadetakkia tai sateenvarjoa jonka saat laukkujen päälle suojaksi. Mutta huomaa että jos sataa paljon niin maa kastuu ja sen myötä kaikki maassa oleva. Eli kevyet suojaratkaisut toimivat vain nopeasti ohimeneville tihkusateille. On hyvä jos laukut ovat itsessään roiskevedenpitäviä, kuten usein isompien kameralaukkumerkkien tuotteet ovat, vetoketjuja myöten. Mitkään niistä ei kylläkään pidä vettä jos kassin pudottaa laiturilta tai veneestä veteen - joten vältä sitä :)
- Ennen pitkää vesi menee joka paikkaan, joten jossain vaiheessa on vain pakko lopettaa kuvaus ja odottaa että sää paranee. Ulkokuvaaminen on aina kuitenkin säästä riippuvaista.


LUMI JA PAKKANEN


Kun pakkasta on 30 niin oma hengitys huurruttaa kameran ja
nenä meinaa paleltua koskettaessaan kameran metallista runkoa. Kieli on pidettävä suussa :)
- Lumi menee joka paikkaan ihan siinä missä vesi. Etenkin jos joudut kulkemaan metsässä jossa on matalia pieniä kuusia ja oksat ovat kauniisti lumen peitossa. Olen kävellyt juuri tuollaisten joulukuusten välistä kun niitä on ollut tiheässä tai on vain pitänyt päästä tiettyyn kohtaan kuvaamaan. Ja sen jälkeen on sekä kameralaukut että pipot ja vaatteet vuorattu oksilta varisseella lumella. Ja kun sataa lunta ja tarvitsee vaihtaa objektiivi niin siinä saakin mennä jos jonkinlaiseen suojaavaan asentoon ettei lunta leijailisi kameran ja objektiivin sisään. Silloin on hyvä että objektiiveissa on suojakorkit (siis siihen päähän joka kiinnittyy kameraan).
- Itselläni on kamerassa akkukahva, jossa on kaksi akkua. Lieneekö Canonin akut vain sen verran hyviä, mutta ne eivät ole pakkasta juuri pelästyneet ja ovat kestäneet hyvin 5-6 tunnin kuvauksen 30 asteen pakkasessa ilman että on tarvinnut akkuja vaihtaa. Mutta en tietenkään lähde moisiin kuvauksiin yksien akkujen varassa vaan pidän vara-akkuja vaatteideni sisällä niin että ruumiinlämpöni pitää ne lämpimänä. Periaatteessa on hyvä jos akut laittaa tiiviiseen muovipussiin sillä akkujen sisällä on usein syövyttäviä aineita, mikäli akkuun tulisi vika ja se alkaisi vuotaa. Itse olen kylläkin mennyt ns. riskillä eli ne eivät ole minulla olleet missän sen kummemmissa suojissa.
- Yksi keino estää objektiivien huurtuminen kun ne tuo pakkasesta sisälle lämpimään on sulkea ne tiiviiseen muovipussiin pakkasessa ja tuoda sitten sisälle ja antaa lämmetä hiljakseen. Itse olen tuonut ne sen kummemmin sulkematta pusseihin tai tekemättä muitakaan temppuja. Eikä tuota ongelmaa ole juurikaan ollut. Saattaa olla että objektiivini ovat tältä osin olleet niin laadukkaita että sama ei toimisi jollain toisella objektiivilla. Käytännössä minulla on näillä kuvausreissuilla ollut 3 linssiä mukana ja tämä on koskenut niistä kaikkia. Mutta jos objektiivit huurtuisi niin odottaminen auttaa. Eli silloin on syytä irrottaa objektiivi ja antaa huurun haihtua molempien päiden laseilta. Kun objektiivi saavuttaa lähes huoneen lämmön niin silloin viimeistään on huuru tiessään. Vältä oman hengityksesi aiheuttamaa huurtumista sekä sisällä mutta varsinkin kylmässä ulkona. Se on yleensä itselläni ainoa joka aiheuttaa vähintäänkin optisen etsimen huurtumisen kun nousen katsomaan kameran yli kuvattavaa kohdetta ja hengittelen siinä sitten suoraan etsimeen :)
- Kovilla pakkasilla kamera todellakin muuttuu niin kylmäksi ettei siihen meinaa pystyä koskemaan. Sormet jäätyy. Olen käyttänyt sormikkaita jotka löysin Motonetista, jossa on vain 3 sormea (peukalo, etu- ja keskisormi) sormenpäistä paljaana ja loput sormet ovat sitten kokonaan suojattu. Olen yrittänyt käyttää kameran nappeja ja säätimiä sormikkailla, mutta se ei vain toimi. Tuo onkin ongelma kun pakkasta on riittävän paljon. Sormet nimittäin paleltuvat todella herkästi ja nopeasti. Sain sormenpäihin jo kertaalleen rakkulat kun palellutin ne kameran napeilla.
- Kameran jalusta toimii paksussa hangessa myös tunnustelukeppinä, kun pitää selvittää onko hangen alla tukevaa maata jolle astua (vai kivi, tai kuoppa tms)

Dimi Doukas valokuvaamassa tsasounoita
Nämä pienet kuuset varmistavat sen että kameralaukku
ja kaikki muutkin paikat on täynnä lunta

- Kuvatessa lumihangessa, etenkin jos hangen alla on puiden oksia (kaatunut puu) tai jotain varvikkoa, saattaa käydä niin että kameran jalusta jää yhdestä jalastaan jumiin. Käytännössä se jää kiinni jalan kumitulpasta joka on jalan päässä. Tällainen kumitulppa jäikin minulla eräällä reissulla jonnekin lumen alla olevan kaatuneen puun oksiston uumeniin eikä olisi löytynyt kuin seuraavana keväänä. Ja kun sitä ei ole niin kohta onkin ongelmallista jos pitää kuvata jossain missä ei saa naarmuttaa alustaa/lattiaa. Niinpä opin että ostan ja pidän mukana varatassuja. Niitä myydäänkin yleensä kolmen seteissä, eli kun laitoin yhden sen hävinneen tilalle niin varalle jäi kaksi, jotka nyt kulkevat aina mukana varustekassissani.
- Kun lunta on tarpeeksi, tulee hangessa kävelystä aika ikävää kun jalka uppoaa polvea tai reittä myöten ja kun jalan vetää hangesta ylös niin kenkä on täynnä lunta. Lisäksi tällainen kävely kameralaukun ja jalustan kanssa on todella raskasta. Ratkaisu tähän on lumikengät. Mielellään sellaiset jossa kantapään saa irti, eli vain varvasosa on kiinni lumikengässä. Tällainen ominaisuus löytyy vähän kalliimmista lumikengistä. Etu on siinä että kävely on kevyempää eikä jalkoja tarvitse nostella niin paljon kuin sellaisessa mallissa missä lumikenkä on kuin liimattu jalkapohjaan.
- Lämmin kerrospukeutuminen, housut takki joissa on hihoissa ja lahkeissa lumistopparit. Takki missä on löysä huppu. Hyvät ja paksupohjaiset, vedenpitävät kengät (äärimmäisiin pakkasiin soveltuvat retkisaappaat ovat hyvät ja niitä saa muutamilla kympeilläkin). Sen verran reilun kokoiset että sisään saa tarvittaessa vielä villasukankin. Ja sellaisen jossa varren suun saa kiristettyä kiinni ettei lunta pääse sisään.

Dimi Doukas - tsasounakuvausreissun eväshetki
Evästuokio silloin kun on ollut mikro käytetttävissä

EVÄÄT:

- Juomista tulee olla koko ajan saatavilla.
- Evästä jolla jaksaa ja joka on helppo ja nopea kuvauksen lomassa syödä. Itse suosin esim. Elovenan kauraeväskeksejä ja hedelmiä sekä (vuodenajasta riippuen suklaapatukka - eli ei toimi hyvin kesällä).
- Autossa minulla on 'autojääkaappi' tai oikeammin se on viileä-/lämminkaappi, jossa voi valita haluaako että se pitää sisällä olevan tuotteet kylmänä vai lämpimänä. Yleensä pidän sitä viileällä ja säilytän sellaisia jotka muuten helpommin pilaantuisi tai sulaisi.


maanantai 14. syyskuuta 2015

Suvun kuvaushetki

Suku on harvoin paikalla yhtä aikaa, paitsi häissä ja hautajaisissa. Nyt oli kuitenkin toisin. Suku oli koolla kuvauksia varten. Tarkoitus oli ottaa kuvat kolmesta sukupolvesta. Päivä oli aurinkoinen, kuvauksellisesti ehkä liiankin. Liika aurinko aiheuttaa helposti laikukkaita kasvoja, joissa osa kasvoista on häikäisevän valkoisia ja osa on varjossa, mikäli auringon valo siivilöityy vaikka liian harvan lehvästön läpi. Tai sitten suorassa auringonpaisteessa muodostuu voimakkaita varjoja, jotka auringon tullessa ylhäältäpäin aiheuttavat helposti 'pandasilmät' kun silmäkulmat luovat varjon silmäkuoppaan. Niinpä etsin pihalta puun varjokohdan ja siitä muodostui luontainen paikka ottaa kuvat. Taustaksi kauempana oleva puiden lehvästöä joka sumentuisi jonkin verran etäisyyden ansiosta.

Potretti isovanhemmista
Potretti isovanhemmista

Koska päivä oli ollut alusta sateinen ja tummia pilviä oli vieläkin taivaalla, olin varautunut kaikkeen. Myös sisäkuvaamiseen. Mutta sään ollessa riittävän hyvä, kuvasimme mielummin ulkona. Minulla oli kuitenkin mukana kannettavat studiosalamat jalustoilla, joilla olisi voinut tasoittaa varjoja. Mutta tulin siihen tulokseen että varjot eivät olleet liian pahoja ja että kuvauskohteita/-kombinaatioita ollessa sen verran monta, menisi aikaa liikaa salamoiden kanssa säätämiseen. Päätin tehdä kuvauksen malleille helpommaksi ja koko rupeaman nopeammaksi ja jättää salamat pois. Huomasin kuitenkin että ihan kaikki eivät olleet mielellään kuvauksessa kauempaa kuin oli pakko. Ja se onkin aika yleistä. Harva on ammatiltaan valokuvamalli tai muuten mielellään seisoisi kuvattavana kameran edessä.

Mustavalkoinen perheen muotokuva
Kolme sukupolvea (ja koira) valokuvattuna

Tämä oli enemmän potrettityyppinen kuvauskeikka. En halunnut seisottaa ihmisiä liian kauan odottamassa omaa vuoroaan, joten päätin että nyt mennään näin. Pääasia että saadaan kuvat  joista kukin voi katsoa minkälainen kukin tuohon aikaan oli. Nyt ei ollut mahdollista lähteä osan porukkaa kanssa kävelemään ja viemään heitä läheisille pelloille kuvattavaksi, kuvata liikkeessä jne. Se onnistuu kun kuvattavia on vähemmän ja kuvataan enemmänkin vain yhtä perhettä ja perhedynamiikkaa. Suvun kuvaaminen on hieman toinen juttu.

Mustavalkoinen valokuva veljeksistä
Vellokset kuvattuna

Lapsissa näkyy herkästi hyvin erilaisia luonteita ja se tekee kuvaamisesta hauskaa. Tämä on vakavimmasta päästä. Välillä hypättiin (pyytämättä) ilmaan kun kuvasin ja työnnettiin toista pois kuvasta. Oltiin selät vastakkain kuin agenttileffassa. 

Potretti vanhemmista
Vnahemmat kuvattuna
Myös vanhemmista otettiin kuva, tämä kuitenkin lehvästön alla ja nuo aiemmin mainitsemani lehvästön valot ja varjot tekevät laikukkuutta. Se ei kuitenkaan minua liiaksi haittaa tässä koska se antaa viitteen kesästä ja auringosta. Pehmensin (vaalensin) hieman paidassa näkyviä varjoja jotta ne eivät vie liiaksi huomiota.

Kuvia tuli muutaman kymmentä ja ne olivat värikuvia. Tein näistä kuvista mustavalkokuvat, sillä näissä on jotain ajatonta. Vaikka en tee paljoakaan varsinaista korjailua, niin teen kuviin viimeistelyä aina tavalla tai toisella. Kuvien editointiin käytin n. 25min per kuva, joten aikaa jälkityöstämiseen menee aina yllättävän paljon. Oli hienoa kuvata tietäen että kuvat tulisivat olemaan joskus tärkeitä - tärkeämpiä kuin ne vielä ovat. Kuvat toimitin ammattikoossa laadukkaasti paperille tulostettuna. Se on ainoa tapa jolla toimitan kuvani paperilla. Lisäksi pakettiin tuli mobiilialbumi, eli albumi joka toimii sovelluksena puhelimessa ja jota on helppo jakaa muille sukulaisille. 

lauantai 29. elokuuta 2015

Lapsikuvausta malleina Saana ja Otso, juuri 3v täyttäneet kaksoset

Sain pyynnön tulla kuvaamaan 3v kaksosia, Otsoa ja Saanaa. Kuvaus tehtäisiin heidän kotipihallaan. Kuvauspäivänä sää oli arvoitus, sillä aurinko kyllä paistoi mutta taivaalle kertyi kovaa vauhtia uhkaavan sinertäviä pilviä. Niin kauan kuin ei sataisi, toisivat pilvet vain mukavaa väriä kuviin.

Saana ja Otso sekä sateenvarjo - Doukas Arts
Saana ja Otso. Taustalla oli uhkaavan näköisiä pilviä. Sateenvarjo saattaisi olla tarpeen
Lapset olivat tulleet päiväunilta ja unihiekka kutitteli vielä silmissä. Sainkin melkoisen hauskan kuvan josta pidin erityisen paljon. Se on hyvin epätavallinen 'poseeraus' mutta omalla tavallaan tuo juuri sitä aitoutta ja herkkyyttä mitä kuviin kaipaankin.

Saana ja unihiekkaa silmissä
Saana ja unihiekkaa silmissä
Saana hypänneenä ylös ilmaan
Hetkessä olikin unihiekka kareisteltu pois
Nämä lapset ovat erityisesti hyvin eläväisiä ja liikkuvia, joten halusin kuvata sellaista mitä he normaalistikin tekevät. Kiipeilyä mattotelineellä

Kiipeilyä mattotelineellä
Kiipeilyä mattotelineellä
Otso ja Saana mattotelineellä vähän toisesta kulmasta
Otso ja Saana mattotelineellä vähän toisesta kulmasta
Tämän jälkeen olikin vuorossa saippuakuplat joita lasten äiti ja isä saivat puhaltaa. Tuuli oli sen verran rivakkaa että kuplien perässä sai juosta ahkeraan

Otso ja pakeneva saippuakupla
Otso ja pakeneva kupla

Saana jahtaamassa saippuakuplia
Saana jahtaamassa saippuakuplia

























Tämän jälkeen oli vuorossa hiekkaleikit. Saana laittoi hiekkamuotin hatuksi. Tällaiset tilanteet kestivät vain hetken ja sai olla tarkkana koko ajan mitä lapset tekivät ja säätää asetukset ja ottaa kuva nopeasti.


Saana ja hiekkamuotti
Saana ja hiekkamuotti josta tuli hattu

Lapsille oli juuri valmistunut leikkimökki, joka myös muodosti oivallisen kuvausmiljöön.

Saana ja Otso katselemassa leikkimökin oven ikkunoiden läpi
Saana ja Otso katselemassa leikkimökin oven ikkunoista
Halaus leikkimökin oven edessä
Halit leikkimökin oven edessä saa kikattamaan
Takapihalla kasvoi upeaa apilaa ja pyysinkin lapsia käymään vatsalleen. Sitten otin kameran ja tein itse saman eli 'hit the dirt' ja tuloksena oli tämä

Otso ja Saana apilapeiton päällä
Apilaniitty antoi oivallisen kuvausalustan jossa maata ja nauttia kesän makuja :)
Otso - Doukas Arts
Otso
Saana - Doukas Arts
Saana
Kuvatessa oli liikuttava niin nopeasti paikasta toiseen, mentävä kyykkyyn ja ylös ja mahalleen ja ylös että tuli melkoisen hiki, mutta pidin kuvista jotka sain. Tein valittuihin kuviin viimeistelyt, eli koska kuvatessa oli taivas pilvessä ison osan ajasta ja kuvat olivat vähän vaisuja ja pilvet toivat vähän sinertävyyttä, lisäsin vähän värilämpöä kuviin. Sen lisäksi terävöitin hiuksia ja silmiä ja toin silmiin vähän lisää valoa. Käytin värisävy- ja vinjetointiefektiä kevyesti kiinnittämään huomion paremmin kohteeseen ja korostamaan kesän värejä. Taustan epäselvyys on ihan luontaisesti linsseillä tehtyä, sitä ei ole tarvinnut tehdä jälkeenpäin :)

Minulla oli mukana melkoinen kasa välineistöä kaiken varalta, salamoita, jalustoja. Mutta päädyin ottamaan kuvat ilman salamaa ja hyödyntämään vain luonnon omaa valoa. Lasten kanssa siitä on etua kun ei tarvitse seisottaa heitä odottamassa salamoiden asetteluja. Täytyi vain huomioida koko ajan mistä päin valo tulee ja joko pyytää heitä kääntymään sopivasti tai kuten mattotelineellä, huolehtia siitä että saadaan lapset näkymään vaikka kuvaus olisikin taivasta vasten hieman vastavaloon.

Tein lopuksi kuvista vielä webissä toimivan on-line kuva esitys videon






sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Video Pietarsaaren tsasounan kuvauksesta

Video, jossa näkyy mitä tsasounan kuvaus käytännössä on. Olin torstaina 25.6.2015 kuvaamassa Pietarsaaressa tsasounaa. Hyttyset oli lähes kolibrin kokoisia ja niitä oli paljon :) Tässä käytetty Gopro timelapsea 2 sekuntin kuvaus intervallilla. Ja lopuksi sitten lyhennetty paaaaaljon, että saatiin video 2 minuuttiin.


sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Levynkansi proggis: Silja Nieminen, höyryveturi ja saksofoni

Silja Nieminen, train and the saxophone
Levynkansi kuvausta: Silja Nieminen, höyryveturi ja saksofoni

Halusin tehdä kuvan joka toimisi levynkannen kuvana. Tässä kohden fiktiivisenä, koska varsinaista levyä tähän ei ole. Halusin vain toteuttaa kuvan jossa näyttäisi siltä kuin olisi levynkannen kuva. Tässä tapauksessa ideana nuori kaunis saxofonisti, ehkä vasta soittouransa alkutaipaleella. Ja mukaan 'tietysti' juna joka vie ajatukset matkustamiseen, erilaisiin kaupunkeihin - kiertueelle. Ja onpa höyryveturissa sellaista rouheuttakin joka sopii saksofonin kanssa yhteen.

Tämä kuvaus sovittiin Tampereelle. Oli talvi ja pakkasta aika rapeasti. Vaikka tuossa kuvassa näyttää mukavalta ja rennolta niin se johtuu vain mallin ammattilaisuudesta :) Hyvä ettei tarvinnut irrottaa fonia Siljan kädestä kun kuvaussessio päättyi. Ja liukaskin tuo alusta oli kuin mikä, jolla hän kuvassa istuu.

Siljan kanssa oli mukava työskennellä sillä eipä kovin paljon tarvinnut mallia ohjailla kun oli kertonut minkälaista kuvaa ja asentoa hakee. Otimme setin erityyppisiä kuvia, levynkantta ja muotikuvaa. Aurinko oli nousemassa ja paistoi matalalta. Tässä kuvassa tosin tuo auringon hehku on työstetty jälkeenpäin tuomaan lämpöä, sillä tätä kuvatessa aurinko ei vielä ollut riittävän korkealla  :) Mallin valaisuun käytin varjoilla 'täytesalamaa' jolla sain irroitettua paremmin mallin taustasta. Tämän jälkeen otettiin vielä toisaalla muotikuvia vastavaloon aurinko ja katunäkymää vasten sekä vielä lisää kuvia tiiliseinätaustalla.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pin-up malleja ja jenkkirautoja - normi perjantai?

Pinup malli Ida Lime ja Pontiac 1951 in Dashers car club, valokuvaaja Dimi Doukas
Pin-up kuvausta Dashers car clubilla Ida Lime mallin kanssa.
Idan alla Pontiac 1951
Minulle oli ilmoittautunut Ida Lime, Pin-up kilpailujen finalisti, joka halusi minun ottavan hänestä kuvia. Olin sattumoisin törmännyt muutamiin aika näyttäviin jenkkiautoihin tässä jokin aika sitten ja ajattelin yhdistää nuo kaksi asiaa. Tämä sopikin mallille ja Dasher car club autojen omistajille. Kuvauspaikaksi tulisi talli, jossa autot olivat. Ei mikään hevostalli, eikä sellainen lähes maapohjalla oleva pimeä ja nuhrainen talli, vaan tämä talli oli lähempänä jo näyttelytilaa kuin tallia. Niin siisti ja valoisa se oli.

Kattovaloista sinänsä ei ollut hyötyä kuvatessa, sillä huomasin aika nopeasti että katossa olevat loisteputket on syytä sammuttaa, jos haluan välttää viikkojen hieromisen photoshopin kanssa. Ei niinkään siksi että se olisi tuonut värivirheitä, sillä salamat kyllä aika hyvin lyö läpi kaiken muun valon. Enemmänkin siksi että ne palavat lamput katossa vei liikaa huomiota kuvassa, joten oli parempi että ne oli pois päältä. Tämä toi sen ongelman että kun kattolamput laittoi pois, niin olikin sitten todella pimeää. Pienessä nurkassa olevassa WC-huoneessa oli valo, joka oli sitten ainoa joka antoi vähän valon hehkua pimeyteen. Tarkennus ei kuitenkaan pimeässä onnistu, joten teimme niin että tarkensin ja sommittelin kuvan ja sitten sanoin kun valot tuli sammuttaa ja eräs auton omistajista oli sitten ääniohjattuna katkaisijana ja ystävällisesti sammutti valot että sain painettua laukaisimen pohjaan ja kuva saatiin ilman kattovaloja :) Hieman hankalaa myös mallille, joka noiden parin sekunnin aikana ei enää näekään kameraa.

Pin-up kuvausta mallina Ida Lime ja alla Cadillac 1967, valokuvaaja Dimi Doukas
Ida Lime ja Cadillac 1967,
valokuvaaja Dimi Doukasin Pin-up kuvauksessa

Autoja oli 3 erilaista. Kaikki omanlaisiaan ja eri värisiä ja mallisia. Mutta kaikki todella hienoja. Olisin voinut kuvailla pelkkiä autoja ja niiden yksityiskohtia varmastikin koko päivän. Nyt ne ei kuitenkaan olleet pääkohteena vaan rekvisiittana. Jenkkiraudoissa tyypillistä on isot kromatut puskurit. Niitä joutuu varomaan kuvatessa, sillä nehän toimii kuin peilit. Sieltä näkyy sitten helposti kuvaaja ja mahdollinen taustajoukko. Niinpä taustajoukot joutuivatkin sukkuloimaan aina toisten autojen taakse pois näkyvistä kuvauksen ajaksi jottei taas kerran olisi mennyt aika photoshopatessa henkilöitä irti puskurista :) Salamavaloja joutui välillä ottamaan lisää  esiin, ei niinkään malleja valaisemaan, vaan jotain tiettyä kohtaa vaikka etualalla olevasta toisesta autosta. Eipä aikaakaan niin minulla oli 4 salamaa ajoittain käytössä. Yleensä kylläkin käytin vain kahta salamaa. Salamoiden jalustojen kanssa piti olla tarkkana ettei autojen kalliit maalaukset ottaisi 'siipeensä'.
Girls on the highway with Pontiac 1951 - Pin-up kuvausta malleina Ida Lime ja VictoriaVonD. Valokuvaaja Dimi Doukas
Girls on the highway with Pontiac 1951 - Pin-up kuvausta
malleina Ida Lime ja VictoriaVonD. Valokuvaaja Dimi Doukas

Tällä kuvauskerralla oli hiukset ja meikit kohdallaan ja asujakin oli useampia. Hiuksista ja meikeistä oli huolehtinut mukana ollut avustaja ja myös mallina muutamissa kuvissa mukana ollut VictoriaVonD. Nytkin olisi ollut ideoita vaikka kuinka paljon erilaisiin kuviin, mutta aika on rajallista ja perjantai-ilta viidestä eteenpäin jo nyt venyi kymmeneen asti kun lopetimme. Halusin jokaisen auton kanssa muutaman kuvan. Kuvia tuli hieman tavallista ja tavoiteltua enemmän, mutta kun homma toimii niin mikäs siinä :)
Ida Lime ja alla Plymouth 1959. Pin-up kuvausta, valokuvaaja Dimi Doukas
Ida Lime ja alla Plymouth 1959. Pin-up kuvausta, valokuvaaja Dimi Doukas

Uskon ettei tämä jää viimeiseksi setiksi tästä aihepiiristä. Pin-up ja jenkkiautot sopii aika täydellisesti yhteen. Ja noin upeilla rekvisiitoilla kuvaisi vaikka mitä. Vaarana tuollaisissa rekvisiitoissa on että sitä haluaa kohta itsekin sellaisen :) Eli kuvaus voi tulla niin monella tapaa kalliiksi, siinä ei liene mitään uutta :)
Pontiacin kylkeen nojaten Ida Lime,  pin-up kuvauksen valokuvaajana Dimi Doukas
Pontiacin kylkeen nojaten Ida Lime,
pin-up kuvauksen valokuvaajana Dimi Doukas

Hieno setti, ja itse olin tyytyväinen tuloksiin ja kyllähän mieleeni jo tuli sitten uusia ideoita jatkoon.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Digitaaliset kuvat katoavat - vain tulostettu säilyy

Kehystetty tulostettu valokuva - valokuvaaja Dimi Doukas , Doukas Arts
Laadukkain materiaalein tulostettu ja
kehystetty kuva kestää monta sukupolvea
Tämän päivän valokuvaamista leimaa nopeus. Haluamme kuvia kaikista tilanteista ja haluamme kuvat kännykkäämme tai web-sivuillemme, josta voimme niitä esitellä ystävillemme. Juuri tämä on digitaalisen kuvauksen helppous ja hyöty. Samalla se on leimallisesti sen heikkous. Digitaalinen kuva ei ole tehty kestämään eikä säilymään jälkipolville. Kiintolevyt rikkoontuvat ennen pitkää. Web-palvelut tulevat ja menevät - ja myös ne perustuvat viimekädessä samaan ennen pitkää ja suhteellisen helposti vikaantuvaan teknologiaan. Edelleen ainoa tapa säilyttää kuvia pitkään jälkipolville asti on tulostaa kuvat kestävään ja laadukkaaseen muotoon. Sekään ei onnistu ihan millä tahansa materiaaleilla. Ja tämän lisäksi näitä kuvia tulee säilyttää oikein.

On aika erottaa toisistaan nämä kaksi erilaista käyttötarvetta ja -kohdetta. Digitaalinen kuva on 'nyt' ja tähän hetkeen. Siinä se toimii hyvin ja sillä on oma paikkansa. Mutta digitaalinen kuva ei ole oikea valinta kuvan pitkäkestoiseen säilyttämiseen. Jos tähän asiaan ei herätä niin meillä on kohta muutama sukupolvi joiden kuvat tulevat häviämään lopullisesti. Tähän asti niin kauan kuin kameroita on ollut, on nuo kuvat säilyneet meille tähän päivään asti. Nyt on vaarassa tapahtua se ettei lapsillemme ja heidän lapsilleen ole näyttää kovinkaan montaa kuvaa, sillä niitä ei enää ole. Siksi on aika havahtua siihen ettei kännykkäkuvamme ole kuitenkaan se muoto ottaa kuvia, jolla kuvat saadaan säilymään.

Kun haluamme hyviä, laadukkaita ja osaavasti otettuja kuvia.  Kun haluamme kuvien kestävän. Tällöin edelleen paras tapa säilyttää kuvat jälkipolville on otattaa kuvat valokuvaamisen ammattilaisella ja ostaa tältä kuvat tulostettuna, paperikuvana tai tauluna. Se maksaa enemmän. Ja sen pitääkin maksaa enemmän koska osaaminen ja laatu maksaa. Mutta sitä vastaan kuvat ovatkin sellaisia joilla kodin voi koristaa ja jotka säilyvät jälkipolvillemme. Se on aivan eri asia kuin pikakuvat kännyköissämme.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Minimalistinen selfie - askel Yousuf Karsh tyylisuuntaa kohden

Dimi Doukas , Doukas Arts , Selfie omakuva muotokuva
Valokuvaaja Dimi Doukas Selfie muotokuva yhdellä
salamalla ja heijastimella valokuvattuna
Studiotyöskentelyssä ja valokuvaamisessa lähtee valon käyttö ja salamoiden määrä usein lapasesta, jos ei ole tarkkana :) Palasin tässä kuvassa takaisin niukkuuteen (vaikka reissukäyttöön olevat salamat onkin tilattuna - eli lisää salamoita) ja kuvasin tämän yhdellä salamalla ja yhdellä heijastimella. Täytyy sanoa että kyseinen kombinaatio ja sen yksinkertaisuus puhuttelee minua. Salamassa oli okta, jossa gridi (Okta on 8-kulmainen soft boxi ja gridi on hunjakennomainen osa, joka estää valoa pääsemästä muualle kuin haluttuun suuntaan).  Salama oli n. 45 astetta kameraan ja korkeuteen nähden. Tämä on siis omakuva eli selfie, mutta erona se, ettei tätä otettu omalla puhelimella vaan kyllä tässä käytettiin hieman enemmän välineistöä :)

Taustana oli musta tausta ja heijastinta käytin vaalentamaan hieman toisen puolen varjoa. Kuvasta halusin minimalistisen, kontrastisen ja 'raffin', eli ihoa eikä ihon yksityiskohtia juurikaan siloteltu eikä pehmennelty. Kaikki muotikuvien tyylinen ihon 'glow' puuttuu tästä kuvasta. Pienessä kuvakoossa musta paita (väri valittu tarkoituksella) hukkuu lähes kokonaan taustaan, mutta isommassa koossa se hieman erottuu. Halusin että se on vain viitteellisesti näkyvissä. Juuri sen verran ettei pää näytä leijuvan ilmassa, mutta niin vähän ettei se vie huomiota :)

Tämän minimalistisen tyylin ehdoton ykkösesikuvani on Yousuf Karsh , joka on ikuistanut myös Sibeliuksen upealla valokuvallaan, Hemingwayn, Churchillin ja monen muun merkkihenkilön ohella.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Fixus Autohuolto Ketonen valokuvausta

Vihdissä toimii Fixus ketjuun kuuluva Autohuolto Ketonen, jonka henkilöstön ja toimitilat kävin kuvaamassa. Vein mukanani pari akkuäyttöistä studiovaloa ja softboxia, käytännössä päädyin käyttämään Octaa sekä läpiampuvaa varjoa. Sen avulla sain tietysti valaistua hallissa henkilöt sekä samalla tummennettua taustaa ja näin erotettua kohteet paremmin taustasta. Tein tästä ryhmäkuvasta mustavalkoisen version ja minusta se toimii tällaisena hyvin. Pidän kuvan kontrastisuudesta ja rakeisuudesta sekä filmimäisyydestä. Pyysin nostamaan taustalla olevan autonosturin ylös jotta se näkyisi paremmin ja toisi paremmin esiin sen missä ollaan.

Autohuolto Ketonen henkilöstökuva Doukas Arts Dimi Doukas valokuvaajan ottama
Fixus ketjuun kuuluva Autohuolto Ketonen - henkilöstön ryhmäkuva


Autohuollossa oli paljon yksityikohtia, jotka kiinnittivät huomiotani ja joista otin myös kuvia ja työstin kuvat edelleen.

Työkaluista kiintoavaimet muodostivat myös mielenkiintoisen kuvauskohteen
Kiintoavaimet ja karkea seinä taustalla muodostivat
myös graafisen valokuvan, jota edelleen korostin
Autohuollon työkalut ovat valokuvassa kuin taideteokset
Riippuvat työkalutkin ovat kuin kaunis sisustustaulu

Yksittäiskuvat otettiin myös Autohuolto Ketonen henkilöstöstä
Ja henkilöstöstä toki myös yksittäiskuvia web-sivuille
Autohuolto Ketonen laite valokuvattuna
Laitteiden kuvaaminen joissa on näyttö on aina haastavaa ja
vaatii yleensä kuvan jälkikäsittelyä. Tämä ei onnistu yhdellä otolla
Autohuolto Ketonen valokuva korjaamohallista Doukas Arts / Dimi Doukas
Autohuolloin korjaamohallin valokuvasin arkkitehtuurilinssillä eli Canon TS-E 17mm
Autohuolto Ketonen rakennus valokuvattuna Doukas Arts / Dimi Doukas
Autohuolto Ketonen rakennuksen valokuvasin myös ulkoapäin
Autohuolto Ketonen ryhmäkuva valokuvaus Doukas Arts / Dimi Doukas
Ja tämän valokuvan tunnelma vie aikaan kun hevosista vasta siirrytiin autoihin,
ehkä poislukien nuo loisteputkivalot katossa :)

perjantai 29. elokuuta 2014

Oppimista - ja lisää oppimista

Olen ikuinen opiskelija. Olen aina ollut. Kiinnostunut kaikesta. Pidän uppoutumisesta aiheeseen joka kiinnostaa minua. Enkä jätä asiaa siihen vaan kahmin kaiken tiedon jonka voin käsiini saada. Lapsena kannoin kirjastosta kassikaupalla kirjoja kotiin. Käytän edelleen kirjastoa mutta Internet on se josta suurimman osan tiedosta saan.

Valokuvauksessa hyödynnän myös kursseja sillä live-tilaisuudet ja todellinen tekeminen on aina sellaista jota on-line kurssit webissä eivät pysty tarjoamaan. Toisaalta kurssitarjonta on aika nopeasti läpikäyty ja kurssit alkavat toistaa itseään nopeasti. Mutta olen myös on-line kurssien ja materiaalien suurkuluttaja. Haluan oppia erilaisia tapoja tehdä asioita. Erilaisia, uusia ja tehokkaampia tapoja tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Nykyään on mahdollista päästä helposti maailman arvostetuimpien osaajien oppilaaksi. Tätä hyödynnän jatkuvasti. Otan vinkkejä ja vaikutteita 'parhailta' ja tuon niitä vähän kerrallaan osaksi omaa tekemistäni. Muotoillen ja kehittäen omaa näkemystäni ja kädenjälkeä. Toisten tyylin kopioinnissa ei itsessään olisi mitään järkeä, paitsi harjoitusmielessä, jotta oppii miten joku asia tehdään.

Istun illasta toiseen, kun mahdollista, katsomassa kursseja, videoita, toisten ottamia kuvia, ja yritän oppia lisää ja uutta. Lisäksi kehitän ja pyrin koko ajan tarkentamaan erikoisaluetta jolla työskentelen. Harjoittelen välineiden käyttämistä ja yritän oppia ne mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti. Tullakseni hyväksi, en usko siihen että oikea tie on tehdä kaikkea mahdollista. Uskon siihen että keskittymällä tietynlaiseen aiheeseen, tyyliin ja menetelmään, voin kehittää ja syventää sitä osaamista ja oppia ymmärtämään sen alueen paremmin. Ja olen huomannut että eniten minua kiinnostaa kuvata ihmistä. Tietyllä tapaa idealistisena hahmona muotokuvassa. Kertoen kuvalla ihmisestä jotain, mielellään tarinan. Jotain sellaista mitä tämä ihminen ei itse ole edes huomannut itsessään tai jota hän ei ehkä osaa pukea sanoiksi. Se voi olla tietty tunne, ele, jokin olemuksessa. Tai se voi olla meneillään oleva elämänvaihe  -lapsuus, ripille pääsy, opiskelun päättyminen, naimisiinmeno, raskausaika, uuden lapsen syntymä, perhe, uusi alku - mikä vain.

Tänä päivänä, kun kuvaamme enemmän kuin koskaan, meistä jää kuvia ehkä vähemmän kuin koskaan. Kuulostaa hullulta ja uskomattomalta. Mutta yritäpä löytää jotain 10 vuotta sitten digitaalikameralla otettuja kuvia. Ja sitten on vielä ero siinä minkälaisia kuvat ovat. Siksi näenkin tärkeänä työni jossa voin kuvata ihmisiä kuviksi jotka ovat heidän arvoisia. Ei niinkään heitä itseään varten, vaan tulevia ihmisiä varten. Jokainen ansaitsee tulla kuvatuksi ja jokainen kuvattava ansaitsee tulla tallennetuksi kestävään ja arvoiseensa lopputulokseen. Tätä tarjoan yrityksessäni, siksi se on olemassa. Siksi olen valokuvaaja. Siksi kuvaan muotokuvia.


perjantai 15. elokuuta 2014

Näetkö kuvassa elefantin kasvot?

Vyörypilvi, Wall Cloud, Dimi Doukas / Doukas Arts
Näetkö kuvassa elefantin kasvot?
Luonto ei lakkaa mykistämästä kauneudellaan. Ja pilvet ovat aina hyvin inspiroivia, varsinkin poutapilvet ja myrskypilvet. Tässä jo yläpuolelleni ehtinyt vyörypilvi, joka edeltää ukkosmyrkskyä. Otin kuvan sen hyvin graafisesta ja levottomasta ulkomuodosta. Lisäsin kuvaan väriä (toning) jolla korostin pilvien muotoja ja varjokohtia. Mutta sitä ei tarvinnut tehdä paljoakaan, koska pilvi oli jo valmiiksi 'uhkaavan' näköinen.

torstai 14. elokuuta 2014

Äiti ja tytär - old school kuva

Mother and child photograph by Dimi Doukas
Äiti ja tytär / Mother and child
Tässä kuvassa on käytetty vain luonnonvaloa. Asetelma on 'klassinen' jos niin voi kutsua. Katseet kuvassa kulkevat vastakkaisten kulmien suuntiin. Äidin hiukset luovat kontrastin ja tummemman osion kuvan yhteen kulmaan ja vauvan vaalea asu tuo taas dynamiikassa toisen ääripään kuvan alemmassa osassa. Valolle muodostuu selkeä suunta äidin kasvojen 'korkovaloista'. Jopa 'Rembrandtin kolmio' löytyy poskelta :) Rajauksen olen tehnyt hyvin 'close up' elikkäs tiukkana jotta huomio keskittyisi vain olennaiseen. Äidin katse sekä vauvan asettuminen kuvassa vie katseen haluttuun kohteeseen eli vauvan kasvoihin. 'Blurrattu' eli sumeampi tausta myös auttaa tässä (linssin ja aukon kapeasta syväterävyydestä johtuen, ei jälkikäsittelystä). Kuva on rakeinen (tarkoituksella) jolla jäljittelen vanhaa mustavalkofilmiä. Kuvan aihe ja sommitelma on jollain tavalla ikuinen.

perjantai 8. elokuuta 2014

Yhden valotuksen otos verrattuna HDR kuvaan

Tsasounan kuva normaalina verrattuna HDR kuvaan
Yhden oton kuva verrattuna useamman otoksen yhdistettyyn HDR kuvaan
Tässä Lieksassa ottamassani Paavo Pavliaisen yksityisen tsasounan kuva. En tehnyt tähän vielä sen kummemmin rajausta, koska halusin metsää olevan paljon mukana kuvassa tätä vertailua varten. Kuva on tässä esimerkkinä siitä kuinka vaikeaa tsasounan (tai minkä tahansa kohteen) kuvaaminen on etenkin aurinkoisella ilmalla silloin kun valojen ja varjojen erot ovat voimakkaat. Eli kun kohteen valotuksen dynamiikka ylittää kameran dynaamiikan tallennuskyvyt. Ja tämä koskee pääsääntöisesti myös kalliimpiakin ammattikameroita. Vasemmalla on 'normaali' kuva, eli yhden valotuksen otos. Se on kuva jossa on kuvattaessa jouduttu tekemään kompromissia siitä haluaako kuvassa näkyvän valossa vai varjossa olevat yksityiskohdat. Jompikumpi kärsii aina. Sen sijaan oikealla on sitten on 7 kuvan sarja, jossa jokainen kuva valotettu eri tavalla, yhdistettynä jälkikäsittelyssä yhdeksi kuvaksi. Tätä kutsutaan HDR (High Dynamic Range) kuvaukseksi. Lisäksi kuvassa on hieman vielä korostettu värikylläisyyttä, jonka vuoksi vihreä saattaa näyttää vähän 'äitelältä'. Joskin minä pidän siitä että se on jopa vähän överi - vähän kuin karamelli :) . Painettaessa paperille värit sitten kuitenkin hieman himmenevät. Mutta tässä oikeanpuoleisessa kuvassa jopa pimeimmissä varjokohdissa on väriä ja yksityiskohtia näkyvissä. Vasen, yhden valotuksen kuva yksinään olisi periaatteessa ok. Se on sellaista mihin on totuttu. Kunnes viereen laittaa oikeanpuoleisen kuvan. Siihen verrattuna vasen kuva näyttää melkein mustavalkokuvalta :)

HDR kuvan muodostin käyttämällä Photoshopin pluginia: NIK HDR Efex Pro, johon päädyin lukemieni vertailujen perusteella. Pidän siitä että se toimii pluginina Photoshopissa, Bridgessä ja Lightroomissa. Ero on pääsääntöisesti 'workflowssa' eli työnkulun etenemisessä. Minulle on sopivampaa se, että voin jatkaa photoshopissa avoinna olevasta kuvasta editoimaan kuvaa automaattisesti avautuvassa omassa ohjelmassaan. Sen sijaan että käynnistäisin erikseen toisen sovelluksen, siirtyisin siihen ja sieltä käsin hakisin avattavan kuvan.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Koirakuvausta kenneltapaamisessa

Minut tilattiin kenneltapaamiseen kuvaamaan koirapotretteja ja ryhmäkuvia. Kenneltapaamisella tarkoitan siis sitä kun kennelin omistaja kutsuu kasvattejaan omistajineen yhteiseen tapaamiseen. Mukaan lähti ns. 'koirakuvauksen keikkasetti' - jota en tosin sen määrän, koon ja painon mukaan oikein keikkasetiksi kutsuisi. Mutta sellainen tämä kasa kuvaustarvikkeita nyt kuitenkin oli :) Ja kaikki paitsi kamerajalusta ja pienempi tausta tuli myös hyödynnettyä, joten tarpeeseen tulivat.
Doukas Arts koirakuvaus keikkasetti
Keikkasetti
- vaatiikin melkein jo keikkabussin :)

Päivä oli kuuma, sellaiset 100 astetta. Eli aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja sekä koirat että kuvaaja läähättivät kuumuudessa :) Kuvauspaikkana siis kodin piha. Kiertelin katsomassa kuvauspaikkoja ja niitä oli muutama vaihtoehto, josta valitsen kuvauspaikaksi kiven, jossa tausta jäi vähän kauemmaksi. Näin tausta luonnollisemmin jo sumentuisi etäisyyden vuoksi. Aurinko sijoittui niin että se toimisi korokevalona. Koska säästä ei koskaan tiedä, olin varautunut myös sisäkuvaukseen ja varannut kuvaustaustankin mukaan. Hyödynsin myös taustaa ja kuvia otettiin luonnon taustalla sekä kuvaustaustalla.

Koirat olivat huomaavaisia ja varmistivat sen etteivät niiden omistajat vain vilustuisi ja ottivatkin mukavia pyrähdyksiä silloin tällöin että omistajakin sai vähän liikuntaa heitä jahdatessaan :) Koirat pysyivät kaiken kaikkiaan todella mukavasti paikallaan poseeraamassa.

Dimi Doukas ja koirakuvaus kennelissä
MAAHAN! Ja kuvaajakin totteli :) Tässä vaiheessa salamat vielä pystyssä
- kohta ne kaatuivatkin jo kun varjot keksivät leikkiä purjeita.
Sen jälkeen ymmärsin laittaa jalustoihin painot :)

Se mikä ei ymmärtänyt olla paikallaan kuvatessa, oli salamavalot. Päivä oli kuten sanottua, todella helteinen. Ja vaikka tuntui ettei ole tuulenvirettäkään, niin jostain se tuuli alkoi sen verran puhaltelemaan että varjot keksivät kaikessa hiljaisuudessa ryhtyä purjeiksi. Eipä aikaakaan niin kumpikin salamajalusta oli pitkin pituuttaan maassa. Salamavalot saivat katu-uskottavuutta kylkiinsä tulleista naarmuista. Onneksi ne on tehty kestämään (eivätkä kaatuneet kenenkään päälle) ja kun sain ne takaisin ylös niin nyt laitoinkin reilusti painoa jalustaan että pysyisivät tästedes pystyssä. Toiset ne oppivat aina kantapään kautta. Arvaa mihin ryhmään minä kuulun? :)

Apuna minulla oli tässäkin koirakuvauksessa poikani Nicos. Sen lisäksi mukana oli tämä aiemmissakin kuvauksissa mukana ollut kuvauskohteen katseenvangitsija, joka sai nimekseen 'Raikuli'
Doukas Arts koirakuvaus apulainen Raikuli -possu
Raikuli -possu oli oivana apuvälineenä
- vinkumassa sopivalla hetkellä

Tässä muutama valmis kuva
Dimi Doukas spanieli koirakuvaus kennelissä
Koirapotretti 1

Dimi Doukas spanieli koirakuvaus kennelissä
Koirapotretti 2

Dimi Doukas spanieli koirakuvaus kennelissä ryhmäkuva
Ryhmäkuva
Dimi Doukas spanieli koirakuvaus kennelissä
Koirapotretti 3

Dimi Doukas spanieli koirakuvaus kennelissä
Koirapotretti 4