Dian leikkaus- ja kehystyslaite digitointialustaksi?

Dian leikkaus ja kehystyslaite 35mm filmille

Facen Filmiryhmä-foorumilla oli myynnissä Polaroidin valmistama Diojen leikkaus ja kehystyslaite. Kun näin laitteen, niin mieleeni tuli heti että tuohan voisi olla ihan kätevä 35mm filmin digitointialustana. Siinä oli taustavalo ja näytti siltä että siihen voi laittaa koko filmin ja pyöritellä sitä eteenpäin ruutu kerrallaan. Ensin mietin, etten tarvitse sitä, sillä minulla on erillinen 35mm skanneri ja isommille filmeille on valopöytä ja digikamera makro-objektiivilla. Tämä voisi olla ihan kätevä vaihtoehto 35mm filmin skannaamiselle, joka erillisellä skannerilla on todella hidasta ja kynnys skannailuun siinä kohtaa on aina vähän isompi. Katselin siinä ilmoituksen tullessa päivän mittaan, että josko joku sen sieltä itselleen ottaa, mutta näytti ettei se nyt ainakaan ihan heti tuntunut olevan menossa. Mietin että voisi olla ihan mielenkiintoista testata, josko siitä sellaisen digitointialustan saisi. Kun kukaan ei ollut laitetta vielä ostanut, niin ehdotin että voisin tuon laitteen käydä noutamassa (kun laite käytännössä oli haettavissa noin 20km päästä).

Laite alkuperäisessä kunnossa. Työ alkaisi puhdistuksesta

Myös diffuusorimuovi reunat oli syytä käydä isopropanolilla läpi,
että sai kaikki muoviin kiinnittyneet pölyt ja rasvat pois.
Tässä näkyy myös kuinka polttimo näkyy liian selvästi
diffuusorimuovinkin läpi

Ensimmäisenä putsasin koko pölyisen laitteen isopropanolilla. Öljysin (ei öljyllä vaan synteettisellä voiteluaineella, joka ei valu kuin öljy) leikkuuterän liu'un ja filmin pyörittimen muovisen akselin, joka vikisi aina kun filmiä siirsi. Mitään laakerointeja filmisiirrolle ei ollut, eli käytännössä muovi hankasi muovia ja aiheutti vikisevän äänen. Kun olin laittanut pisaran tuota synteettistä valumatonta voiteluainetta filmisiirtimen akseliin, ei vikinästä ollut enää tietoakaan.

Purin myös laitteen, että saisin diffuusiomuovista pölyt reunoja myöten kunnolla siivottua. Ja samalla katsottua mitä tuolle valon painonapille voisi tehdä, joka toimi siten, että valo pysyi päällä niin kauan kuin nappia piti sormella painamalla pohjassa. Se ei tuntunut hyvältä toiminnallisuudelta, jos valon päällä pysymiseksi yksi käsi olisi koko ajan kiinni napin painamisessa.

Sisällä oli polttimo ja sen kaverina varapolttimo

Polttimon yläpuoli oli himmennettyä lasia

Polttimo menisi tuosta reiästä sisään kupuun, joka toimii heijastinkupuna. 
Eli polttimen asemointia ei kovin helposti muutettaisi.

Filminsiirtimen akselin pää voideltuna

Filminsiirtimen akselijuuren voitelu

Diffuusorimuovi, jonka reunassa kuvan reunaa pimentää
mustaa muovia oleva stopperi, johon tyhjän diakehyksen reuna pysähtyy 
ja tukeutuu tätä vasten. Sen poistaminen valon tieltä estäisi
laitteen käytön diakehystämiseen ja tekisi siitä pelkän 
digitointialustan. 

Valokytkin oli jotenkin sen näköinen että takaosa oli murtunut.

Osoittautuikin, ettei nuo kytkimen pinnit olleet kiinni 
muuten kuin johdon 'jousivoimalla'

Jotain omituista tälle oli käynyt. Muovi haurastunut vuosien saatossa,
mutta jokin on myös fyysisesti tätä vioittanut. Arvaus on että johtoja on syystä 
tai toisesta juotettu joskus itse, ja onnistuttu kuumentamaan 
noita kytkimen jalkoja niin paljon, että niiden kautta siirtynyt lämpö on sulattanut muovia ja irrottanut samalla kytkimen jalat kiinnityksistään. Kytkin joka tapauksessa entinen.

Samanlaista painonappia minulla ei varastoista löytynyt, kuin mikä laitteessa oli ollut. Enkä nyt välttämättä haluaisikaan sellaista kytkintä, joka vaatii jatkuvaa painamista valon päällä pitämiseksi. Niinpä katsoin mitä minulta löytyisi, ja löytyi kytkin, joka juuri ja juuri ylettyisi ulos tuosta napin reiästä, hyödyntämällä olemassa olevaa kiinnitystä. Tämän kytkimen kanssa ei sitä muovista sinistä painonappia voinut käyttää, joka aiemman kytkimen päällä oli ollut. Joten teippasin sen sähköteipillä sisäpuolelle, ettei se häviäisi ja olisi sieltä otettavissa käyttöön, jos laite halutaan palauttaa alkuperäiseen kuosiinsa.

Kytkin asemoituna paikalleen

Kytkimen johdot juotettuna kiinni ja kytkin kiinnitettynä

Kytkin yläasennossa, valo päällä 

Kytkin ala-asennossa, valo pois päältä

Sininen originaali painonapin muovinen päällysosa tallennettuna laitteen sisään

Kun kytkin oli asennettu, testasin että saisinko jollain materiaalilla paremmin diffusoitua valoa, ettei polttimosta näkyisi niin selkeästä 'kuumaa' kohtaa, jossa polttimo erottuu diffuusiomuovin läpi. Minulla oli puuvillaisia 3 tuuman kangaslappuja ja laitoin sellaisen polttimon päälle ja suljin laitteen ja katsoin miltä valo nyt näyttäisi, kun välissä olisi kangas ja sitten diffuusiomuovi. Valo oli jo sen verran tasaisempi, ettei lamppu näkynyt sieltä niin terävästi mitä aiemmin. Ongelma oli siinä, että polttimo tuntui kuumenevan melkolailla. En saanut sitä infrapunamittarilla mitattua, mutta sormituntumalta epäilin lämmön lähentelevän 60 astetta. Liian kuuma pitää kuivaa kangasta sitä vasten pitkiä aikoja. Niinpä leikkelin tyhjästä hammastikkurasiasta (jonka muovi myös diffusoivaa) sopivan kokoisen palan ja laitoin puuvilla kankaan tuon muovin ja laitteen oman diffuusiomuovin väliin. Niinpä se ei koskisi polttimoon, mutta olisi polttimon edessä hajottamassa valoa.

Testi puuvillakankaan diffusointikyvykkyydestä

Hammastikkurasiasta leikelty muovi pitämään kangas poissa kiinni polttimosta.

Polttimon heijastinkupu kiinnitettynä paikalleen. Tässä kohden yksi heijastinkuvun
jaloista katkesi kiristäessäni ruuvia takaisin paikalleen, mutta kolme muuta piti kuvun
hyvin paikallaan, eikä tuo yhden poikki oleminen tuntunut vaikuttavan.

Edelleen kuuman alueen voi nähdä tässä kamerakuvassa, mutta silmin
katsottuna kokonaisuus on jo aika tasainen. Myöskään polttimo ei näy yhtä
 terävästi kuin alussa.

Nyt oli aika kokeilla digitointia, joka tämän ideana oli. Pelkkään dian tunnistamiseen, leikkaamiseen ja kehystykseen ei diffusoinnilla ole juuri tällä tasolla merkitystä. Polttimo on myös hyvin lämpimän sävyinen, ehkä lähempänä jotain 3500 Kelvinin luokkaa, kun se saisi olla 5500, eli sitten säätää valkotasapainon jälkikäteen. 

Digitointi tuotti valon lämpimyydestä johtuen rusehtavan kuvan,

jossa näkyi huomattava tumma varjo vasemmassa reunassa

Valkotasapainon korjauksen jälkeen nega näytti jo normaalimmalta

Tuo tumma varjo negan vasemmassa reunassa kääntyi sitten 
valoksi, kun nega käännettiin positiiviksi.

Tummuus negaruudun vasemmassa reunassa on silminkin havaittavissa

Tummuuden aiheuttaa diakehyksen pysäyttämiseksi ja tueksi

rakennettu musta muovireunus tuon valkoisen heijastinkotelon

yläreunassa, tullen vähän sen kotelon sisäpuolelle peittämään valoa.

Sinänsä ihan potentiaalinen digitointialusta, jos reunan varjostuksen 
aiheuttajan poistaisi.

Tässä miten tuo diakehys asettuu nojaamaan tuota oikella sisempänä olevaa
topparia vasten.

Filmin kuljetus on erittäin tarkkaan suunniteltu, niin että se 
syötetään suoraan diakehyksen ohjureihin

Diakehyksen ohjurit ohjaavat negan paikalleen vasemman reunan
topparia vasten, jonka jälkeen filmi voidaan leikata laitteen leikkurilla

Laite puhdistettuna, rasvattuna ja kytkin vaihdettuna

Valon diffusoituminen on nyt paljon parempi kuin alunperin

Tähän tuo laite on suunniteltu, mutta kun diakehystämistä ei 
kauheasti nykyään tarvitse tehdä, on mahdollista valjastaa
tämä digitointialustaksi pienellä tuunauksella.

 Koska itselläni ei tällä hetkellä ole välitöntä tarvetta sille, että lähtisin lopullisesti muokkaaman tuosta laitteesta pelkän digitointialustan, annan sen olla tuollaisenaan. Nyt se on vielä palautettavissa alkuperäiseen asuunsa, hommaamalla samanlainen painonappi, mikä siinä oli (joskin tuo nykyinen kytkin on kätevämpi). Mutta nyt tiedän että siitä on mahdollista tehdä toimiva digitointialusta, jos sellainen tarve olisi.