sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

J. Lane kuivalevy lasinegatiivi

J.Lanen valmistama kuivalaatta eli lasinegatiivi emulsiolla


Ostin viime kesänä 'J.Lane Dry plate' 4x5" lasinegat, joissa valmis emulsio pinnassa. Eli valmista kuvattavaksi. Herkkyydeksi valitsin ASA2 (toinen vaihtoehto olisi ollut ASA25). Minua kiinnosti testata näitä ASA2 versioita ensin, koska ne antaa periaatteessa samat tulokset kuin 1870 ja 1880 on ollut. ASA25 on sitten 1890 teknologiaa (nämä tiedot J.Lanen sivulta https://www.pictoriographica.com). Kesti kuitenkin tähän asti, että sain aikaiseksi ottaa kuvia niille. Nuo lasinegat ovat paksumpia kuin tavis filmit, joten ne tarvitsevat omanlaisensa pidikkeet, joihin lasinegat mahtuu ja pysyy. J.Lanen firma toimittaa myös niitä. Joskin jenkeistä en noita lähtenyt tilaamaan vaan ostin nämä Saksalaiselta jälleenmyyjältä. Negapaketissa on 10 lasinegaa ja ne tuli erittäin hyvin pakattuna.


Lasinegoilla tarvitaan omat filminpidikkeet


Tänään satoi lunta ja lähdin ottamaan testikuvia ja otin yhden pidikkeen, jossa siis molemmin puolin lasinegat. Kamerana Sinar Norma ja siinä  Sinaron W 75mm 4.5 linssi. Tuuli kohtuullisen kovaa ja musta kamerahuppu liehui vähän liikaakin tuulessa ja oli vaikea päästä sinne sisälle katsomaan pimeässä tähyslasia. Sitten luupilla tarkastamaan tarkennus. Ja sen jälkeen valotuksen arviointi.

Filmi on ASA2 ja minulla 'parempi' valotusmittari menee vain ASA3:een asti. Kännykästä löytyi kuitenkin pinhole Assist, jossa ASA2:n pystyi valitsemaan ja asettamaan halutun aukon ja sitten saattoi mitata aikaa, jonka sovellus ehdotti. Sain ajaksi 2 sekuntia. Sitten testasin siellä kylmässä, että onko Sinaronin 2sek vielä oikeasti 2sek, ja se kuulosti olevan liian nopea. Niinpä päätin että kuvaan sen bulbilla ja lasken sekunnit. Kun tarkennus oli tehty, aukko palautettu tähysasennosta haluttuun aukkoon niin oli aika ottaa pimeäsuoja filmipidikkeestä pois. Olin jotenkin niin ajatuksissani yrittäen huomioida miljoonaa asiaa yhtä aikaa ja vedin väärän suojan pois ja tulimpa valottaneeksi yhden lasinegan ihan turhaan. Uusi yritys ja nyt huolellinen tarkastelu, että eihän suljin ole 'esikatselutilassa' eli auki ja onhan aika ja aukko nyt oikein. Sen jälkeen filmipidikkeen valosuoja pois ja kuvaa ottamaan.

Mutta koska kädet loppui kesken niin asensin puhelimeen metronomin ja kuuntelin kliksuja ja laskin niiden perusteella 2 sek. No siitä tuli sitten lähempänä 3 sek, koska olin onnistunut lukitsemaan lankalaukaisimen ja tuli kiire saada se vapautetuksi.

Sitten kamera kantoon ja kotiin kehittämään filmi. Ohje tarjoaa  muutamia vaihtoehtoja kehitteeksi, kuten HC-110, D76, Microdol-X tai DK-50. Ohje erityisesti mainitsi että Rodinal ei ole näyttänyt olevan kovin toimiva näille filmeille. Minulla oli Ilfodrin DD-X valmiina, joten ajattelin että kokeilen sillä.


Lasinega, jossa emulsio


Näiden negojen käsittely onnistuu punaisessa valossa, samoin kuin kehittäminen. Joten luotin siihen, että näen kyllä kun kehitys alkaa olla riittävä. Otin HC-110:lle määritellyn 5min ajan lähtökohdaksi ja ajattelin että seurailen sitten miltä näyttää. 4min kohdalla kuva näytti jo valmiilta, mutta ajattelin että annetaan olla vielä vähän, että varmasti tulisi myös varjokohtiin yksityiskohtia.



Minulla tuo 'pimiö' ei ole ergonominan, vaan käytännössä se on kylpyhuoneen lattia, jossa vieläpä lattialämmitys, joka ei ole hyvä kun yrittää pitää lämpötilan 20 asteessa. Yksi punainen lamppu, joka oli siinä lattialla altaiden vasemmalla puolella. Se aiheutti sen, että näin kohtalaisesti kuvan sen ollessa kehityksessä, mutta muut altaat oli sitten melko pimeitä. Eipä edes kehitysaltaassa riittänyt valoa niin paljon, että yksityiskohdat olisi nähnyt, joten välillä nostelin punaista lamppua lähemmäs.

Kaikki altaat käytyäni läpi laitoin negan vesialtaaseen, jossa nurkkaan laskin uutta vettä, niin että vesi vaihtuisi. Mutta varoin ettei vesinoro pääse edes lähelle negaa, jottei emulsio vahingoittuisi tai jopa irtoisi. Nyt saattoi sytyttää normaalivalon ja katsoa miltä näyttää.

Kuva siellä oli. Hieman oli jotain kehityksen aikana tulleita omituisuuksia reunoissa. Luulen että minun täytyy näille lasinegoille ja paperikehityksille hommata altaat, joissa ei ole uria. Epäilen niiden aiheuttavan noita kummallisia jälkiä reunoissa.


Lasinegatiivi kehitettynä

Lasinega kuivumaan ja olisi pitänyt laittaa kulmalleen. Reunaan oli kuivuessa jäänyt viimeinen 'vesireuna' lasin alareunaan, joka jollain tavalla vaikutti emulsioon ja jätti siihen jäljen. 

Kehitetty lasinega kehitysvaiheessa mukaan tullenine
pölyineen ja muiden 'virheineen'


Kuvasin negan digillä valopöydältä, käänsin kuvan Negative Labsissä ja rajasin reunoista noita pahimpia kehittämisen jälkiä. Niitä omituisia jälkiä on myös kuvan taivaassa, ihan kuin moire-ilmiö, mutta niitä ei siitä saa pois. Vaikka agitoin puolen minuutin välein niin tuollaiset jäljet siihen sain. Joko kehitys tai kuivuminen aiheutti epätoivottuja raitoja ja jälkiä. Pahimpia pilkkuja ja pölyjä poistin lightroomissa.

Digikameralla 'skannattu' lasinegan kuva. Taivaalla 'moire-ilmiö',
joka johtunee kehityyaineen yllätyksellisestä vaikutuksesta emulsioon


Lasinegoissa on omaa viehätystään. Ne on itsessään jo hienoja ja niistä voi sitten vedostaakin, jos sopiva pidike ja suurennuskone löytyy. Nyt vain 'skannasin' kuvan. Täytyy noille lasinegoille vielä keksiä joku hyvä tapa säilyttää niitä.