keskiviikko 1. toukokuuta 2024

Worldwide pinhole day - eli maailmanlaajuinen neulanreikäkuvauspäivä 28.4.


Facen filmikuvausryhmässä mainittiin että seuraavana päivänä olisi vuosittainen maailmanlaajuinen neulanreikäkuvauspäivä 28.4.2024. Minulla oli aiemmin Ondun  6x12 rise neulanreikäkamera, joka käyttää 120 filmiä ja jolla saa otettua 6x6, 6x9 ja 6x12 kuvia. Pidin siitä ja halusin vastaavan, mutta isommalle formaatille. Niinpä olin hankkinut sille kaveriksi Ondun 4x5" rise kameran. Nyt olisi hyvä tilaisuus viedä 4x5" neulanreikäkamera ulkoilemaan. 


Kuvaamassa Vihdin venerannassa


28.4. päivä oli aurinkoinen ja lähdin vaimoni kanssa Vihdin venerantaan kuvaamaan. Filmikasetteja minulla oli mustavalkoisena muutama ja värinä yksi (joissa jokaisessa siis 2 filmiä). Kameran varustin punaisella suotimella, jotta mustavalkoiseen saadaan enemmän dramatiikkaa. Värikuvassa se punainen suodin pitäisi muistaa ottaa pois, ettei värikuvista tulisi pelkästään punaisia kuvia. Venerannasta otin yhden kuvan ja en keksinyt oikein muuta kuvattavaa. Jonka jälkeen mietin, että koska neulanreikäkuvauksessa on hyödyksi olla jotain joka on lähellä, ja yleisestikin jotain isoa, niin päätin lähteä kuvaamaan kirkkoa.

Tullessani kirkon luo, huomasin sankarihautausmaan valkoisten ristien rivistön ja ajattelin, ja otin siitä parista eri kulmasta kuvan. Mittaus tapahtui tyypilliseen tapaan, valotusmittarilla, jossa on 'spot metering' -toiminto. Eli pystyn optisen etsimen kautta valitsemaan kohtaan kuva-alassa, josta haluan mitata valon kirkkauden. Mittaan kirkkaismmista valokohdista ja tummimmista varjoista ja lasken yleensä niistä jonkin keskiarvon, jolla kuvan otan. Huomioiden kuitenkin mikä on kuvassa pääkohde ja varistaen että valitsemani arvo on lähellä sitä arvoa, joka tarvitaan pääkohteen oikeaan valotukseen. Kaikki muu saa sitten tulla miten tulee.

Vihdin sankarihautausmaata kuvaamassa


Neulanreikäkuva sankarihautausmaasta

Neulanreikäkuva sankarihautausmaasta


Hautausmaan jälkeen kuvasin kirkkoa. Jälleen kerran dynamiikka oli aurinkoisena päivänä suuri ja kirkon keltainen rapattu seinä hohti kirkkaana, samaan aikaan kun varjoisat kohdat olivat todella vähävaloisia. Jälleen kerran keskityin pääkohteeseen, eli kirkkoon. Arvioin valotuksen mittaamalla kirkon seinän muutamasta kohdasta ja tuomalla siitä pari askelta alaspäin valotusarviota. Mittariin oli määrielty neulanreikäkameran F28 (kameran F22 ja lisätty kaksi askelta lisää punafiltterin himmennyksen takia)  ja filmin ISO100. Jos mittaus antoi aika-arvioksi 1/100, niin pudotin siitä pari pykälää alaspäin. esim. 1/60. Sitten katsoin kameran tulkkityökalusta (puinen levy, jossa laserkaiverrettu mittauksen arvot ja kerrottu niiden alapuolella kameran tarvitsema sekuntimäärä valotukselle). Saamani aika-arviot tuona päivää olivat 1-7 sekuntia. Näistä 1 sekunti on jo aika hankala, koska se on suhteellisen lyhyt aika, ja harjoittelin sitä sulkimen avaamista vain yhdeksi sekunniksi muutaman kerran 'kuivaharjoitteluna' puhelimen ajastimen kanssa, ennen kuin tein varsinaisen valotuksen. 7 sekuntia taas on jo huomattavasti helpompi.



Kirkon valotuksen mittausta valotusmittarin
spot meter -toiminnolla

Neulanreikäkameran kuva Vihdin kirkosta värifilmille

Neulanreikäkameran kuva Vihdin kirkosta värifilmille


Tämän jälkeen suuntasin kotiin kehittämään kuvia ja digitoimaan. Kuvien purkamisen kaseteista kehitystankkiin ja samalla niiden uudelleen lataamisen tein pöytämallisessa filminaihtoteltassa. Olin huomannut, että sellainen filminvaihtopussi on noiden 4x5" filmien kanssa jo hankalampi ja löysin tuollaisen pienen pöytäteltan internetin syövereistaä. Se on osoittautunut laakafilmeissä (myös 18x24cm) todella käteväksi, joka kulkee tarvittaessa myös helposti mukana.


Kuvien siirtämistä filmikaseteista kehitystankkiin


Stearman pressin filmikehitystankki osoittautui
todella käteväsi 4x5" filmin kehityksessä


4x5" laakafilmit kuivumassa

Halusin saada projektin valmiiksi tuon päivän aikana. Olin myös päättänyt tehdä videokoosteen päivästä. Ja viime hetkillä keksin, että tällä kertaa en tekisin äänetöntä videota, vaan video saisi nyt taustamusiikin. Päivä oli ollut kuvaamisen, kehittämisen ja digitoinnin myötä jo pitkä. Joten saamani idea musiikin tekemisetä videolle ei jättänyt paljoakaan aikaa. Käytännössä tein musiikin 15 minuutissa, josta puolet ajasta meni sen miettimiseen että minkälaisen musiikin teen ja äänien selaamiseen ja päättämiseen, millä instrumenttiäänillä musiikin soittaisin. Tuohon aikaan illasta halusin tehdä homman nopeasti ja pienesti, joten soittaminen tapahtui 2 oktaavin kokoisella USB-koskettimistolla, joka ei pianomuotoiseen soittamiseen oli oikein optimi. Vielä olisi voinut ottaa yhden oton lisää, mutta päätin että tällä kertaa musiikki saa mennä sellaisenaan 'luomuna', enkä hieroisi sitä enää enempää.


Erityisesti päivän viimeinen kuva, jonka menin ottamaan kirkon taakse, olisi vaikuttava. Yllätyin kuinka hienon kuvan mielestäni olin onnistunut saamaan neulanreikäkameralla. Puut kirkon takana muistuttavat välimerenmaiden sypressejä. Ja sopivasta kulmasta tullut auringonvalo yhdessä punafiltterin kanssa saavat aikaan hienon ja dramaattisen vinjetoinnin. 

Tämä kuva yllätti minut vaikuttavuudellaan
ja pidän sitä yhtenä hienoimmista ja onnistuneimmista
neulanreikäkamerakuvistani tähän asti


Kaikenkaikkiaan hyvä päivä ja oli mukava kuvata taas vaihteeksi neulanreikäkameralla. Julkaisin kuvan instan isäksi myös pinholeday.org sivustolla, johon myös muut tuona päivänä neulanreikäkameralla kuvanneet ovat laittaneet kuviaan.


Tekemäni video tuosta päivästä löytyy alta