sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Spanielien pääerikoisnäyttelyn kuvauskokemuksia Hyvinkäältä

Spanieliliiton puheenjohtaja oli minuun yhteydessä tässä aiemmin syksyllä ja kysyi josko olisin halukas kuvaamaan myös tulevan päänäyttelyn Hyvinkäällä. Olin kuvannut edellisen spanielinäyttelyn Nurmijärvellä. Nopea vilkaisu kalenteriin ja sopihan se. Näyttelyaamuna pakkasin edellisenä iltana pakatut kuvausvälineet autoon. Tällä kertaa en ottaisi koko liikkuvaa kalustoa mukaan vaan yrittäisin selvitä vähän kevyemmällä varustuksella. Mukaan kameran runko, pari linssiä ja laitoinpa ihan äärimmäiseen hätään yhden käsisalaman mukaan. Linssit olivat kumpainenkin mukaan otetuista melkoisen valovoimaisia, joten en uskonut tarvitsevani salamaa.



Saavuin hyvissä ajoin perille ja selvitin mikä olisi kuvauspaikka palkituille koirille. Paikka löytyikin järjestäjän palkintopöydän vierestä. Jälleen kerran huomasin että nämä sisähallit ovat ongelmallisia, ei vain valojen suhteen vaan siksi että niissä ei ollut oikein missään kohtaan minkäänlaista tasaista taustaa, vaan joka paikassa oli jos jonkinlaista punaista laatikkoa kiertämässä seinustoja. Lisäksi näytti siltä että annettu kuvauspaikka oli todellakin ainoa, jossa oli tilaa, mutta juuri siinä kohtaa sattui olemaan myös hallin sammuneet lamput, joihin valoa ei saanut (olisi tarvittu nosturi ja polttimoiden vaihto). Eli kuvauspaikka oli hämärä, vielä hämärämpi kuin halli, jossa yleisvalokaan ei ollut järin kirkas. Joutuisin ilmeisesti sittenkin turvautumaan salamavaloon, sattuipa tuuri että nappasin sen viime hetkillä mukaan. Hyvä oli se että palkitut koirat ohjattiin luokseni kuvattavaksi eikä tarvinnut yrittää olla useammassa kehässä yhtä aikaa kuvaamassa, joka ei olisi onnistunutkaan. Luovuutta tarvittiin taustan tasaamiseksi, ja pari valkoista kertakäyttöpöytäliinaa saivat toimia kuvaustaustana. Ja muutaman ensimmäisen koiran jälkeen alkoi kuvausjärjestely toimia. Olosuhteisiin nähden kuvat alkoivat näyttää jo käyttökelpoisilta. Jouduin käyttämään yhtä käsisalamaa kiinni kamerassa, joka ei ollut kaikkein optimaalisin valotusratkaisu, mutta oli tuossa kohtaa välttämätön ja paras siinä tilanteessa. Halusin sillä saada paitsi kontrastia myös koiran turkkia paremmin esille.

Edellisellä kerralla tein varmaan ennätyksen kuvien määrässä ja se kostautui jälkeenpäin kun pelkkään kuvien karsimiseen meni kauan aikaa. Tällä kertaa malttaisin enkä kuvaisi jokaista söpöä koiraa joka ohi menisi. Mutta kuljin kyllä aina välillä kuvaamassa hauskoja koirien ilmeitä ja tilanteita. Kokonaiskuvamäärä kipusi tälläkin kertaa reilusti yli 500:n, joka vähän yllätti minut kun luulin että nyt maltoin olla räpsimättä liikaa kuvia, joita ei välttämättä tarvita.

Kuvaajan työ ei ole vain seisoskelua ja laukaisimen painamista silloin tällöin. Itse asiassa 10h päivä oli jatkuvaa kyykkyyn-ylös liikuntaa, jonka tunsin jaloissani koko seuraavan viikon. Nyt muistin kivuliaasti mikä oli seuraus viime näyttelystä. Näin lyhyessä ajassa olin tuonkin jo unohtanut :)

Kuvien karsiminen melko rankalla kädellä vei yhden illan. Pari seuraavaa päivää meni sitten kuvia työstäessä. Jälkikäsittelyyn kuului häiritsevimpien asioiden korjaaminen tai poistaminen kuvasta. Välillä innostuin tekemään kuvasta 'taideteosta' kun yritin jättää kuvaan vain oleellisen huomionkohteen ja poistaa häiritseviä kohteita kuten roskiksia, 'ylimääräisiä päitä ja käsiä' jotka näkyivät milloin kuvatun koiran selästä 'kasvavina' tai koiraa esittelevän ihmisen toisina päinä tai kolmansina raajoina. Perfektionismi ja työnkulun nopeus eivät ole näköjään missään tekemisissä keskenään. Huomasin jossain vaiheessa käyttäväni yli puoli tuntia yhden kuvan siivoamiseen ja työstämiseen. Tällä vauhdilla työ veisi viikkoja. Pakko alkaa hyväksymään se että taustalla on paljon kaikennäköistä. Se millä asiaa pystyin hieman korjaamaan oli taustan sumentaminen ja kuvatun kohteen jättäminen teräväksi, se auttoi. Lisäksi piti poistaa kaikenlaiset hallissa roikkuvat logot ja mainokset kuvista.

Tässä muutamia esimerkkejä ennen-jälkeen kuvista:
Ennen

Jälkeen, seinän epätasaisuuden poistettu, varjoja loivennettu ja punainen alusta peitetty



Ennen
Jälkeen, lattian teippi poistettu, samoin remmi,
ja taustalta poistettu häiritseviä sähkökaappeja


Vihdoin viimein tärkeimmät kuvat olivat valmiit ja pääsin toimittamaan kuvat liitolle sekä web-sivuilleni nähtäviksi. Palaute koirien omistajiltakin on ollut hyvää ja poikii lisätilauksia. Puskaradio on se paras markkinointikeino edelleen :) Sain tilauksen jo samantien seuraavaankin näyttelyyn kuvaamaan ja sinne minulla on nyt pari kehitysajatusta edellisistä näyttelyistä opittuna, toisaalta jokainen kerta on kuitenkin jollain tavalla erilainen. Seuraava näyttely onkin sitten ulkona ensivuoden kesäkuun ensimmäisenä päivänä, joten luonto tuo oman muuttujansa eikä homma pääse tuntumaan ainakaan tylsältä :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti