Pitäisikö yritysten ottaa kuvia itse vai ostaa valokuvaus palveluna?

Valokuvaaja työssään

Kysymys on hyvä, sillä varsinkin aloittavan yrittäjän tai pienen yrityksen on helppo tehdä valinta pyrkiä tekemään itse mahdollisimman moni asia ja näin ainakin näennäisesti säästää kuluissa. Samalla vain saatta käydä niin että tulokaan ei pääse kasvamaan kun aika menee 'säästämiseen' eli niiden asioiden tekemiseen, jotka eivät ole yrityksen ydinliiketoimintaa. Senkin ajan voisi käyttää tekemällä enemmän  uusasiakashankintaa, myyntityötä ja laskutettavaa työtä. Lisäksi laadullisesti ja ajallisesti ei todennäköisesti myöskään päästä samaan kuin jos asian olisi tehnyt sellainen yrittäjä jonka ydinliiketoimintaa asia olisi ollut.

Yrittäjän arkea ja todellisuutta on se, että oli yritys sitten kuinka kaukana valokuvausalasta tahansa niin kuvia tarvitaan internet-sivuille, presentaatioihin, web-kauppaan ja paperiesitteisiin. Moni yritys on myös huomannut siinä säästökohteen ottamalla kuvat itse sen sijaan että maksaisi siitä valokuvausyrittäjälle. Menojen kurissa pitäminen ja tulojen kasvattaminen on tietysti yrityksen perusperiaatteita. Mutta oma kysymys on se mitä kannattaa tehdä itse ja mihin aikansa kannattaa käyttää. Eikä ole samantekevää sekään minkä näköisiä kuvat yrityksen tuotteista ja henkilöstöstä ovat. Yrittäjä voi säästää monella tavalla. Yrityksen autot voi huoltaa itse, toimistot voi siivota omin voimin, ruoan voi laittaa itse, esitteetkin voi tehdä itse vaikka tekstinkäsittelyohjelmalla ja ottaa kuvat itse esitteeseen ja tulostaa omalla mustesuihkutulostimella. Monessa asiassa voi säästää. Mutta säästää voi myös väärissä paikoissa ja nämä edellä luetellut ovat yleensä juuri sellaisia. 

Valokuvausharrastus on suorastaan räjähtänyt käyttäjämäärän osalta. Kameroita ostetaan paljon, ja lähes kaikilla on puhelimessa kohtalainen kamera. Kynnys ja houkutus kuvan näppäämiseen itse on suuri. Joissain yrityksissä on jopa ostettu jonkintasoinen järjestelmäkamerakin jolla saadaan itse hoidettua kuvien ottaminen 'paremmin välinein' ns. oman toimen ohella. Saattaapa valokuvaaminen olla jonkun harrastuskin työpaikalla. Se ei silti tarkoita että olisi sen oikeampaa käyttää yrityksen aikaa siihen ja alkaa syventää osaamista sillä alalla - ellei ole valokuvausalan yrittäjä.

Valokuvaus on nimensä mukaisesti valon kuvaamista, eli valolla muotoilua ja valon käytön ja luonteen ymmärtämistä eri tilanteissa. Sen lisäksi valokuvaaminen on sommittelua, luovuutta ja kykyä yhdistää kuvallinen ilmaisu tukemaan kuvan tavoitetta - mielikuvaa yrityksestä tai tuotteen ominaisuutta. Valokuvausta ei opi nopeasti, kuin ei mitään ammattia. Ja välineet eivät kompensoi osaamisen puutetta- saattaapa käydä päinvastoin jos ei niitä hienompia ja monimutkaisia välineitä osata käyttää sitäkään vähää. Mitä enemmän alaa opettelee, sitä vähemmän huomaa osaavansa. Opeteltavaa alalla kuin alalla löytää aina enemmän mitä syvemmälle osaamisessa poraudutaan, sillä ymmärrys kokonaisuudesta kasvaa osaamisen myötä. Siksi kyseenalaistankin sen että yrittäjä käyttää aikaansa asiaan joka ei ole hänen osaamisaluettaan. Oma aika pitää nähdä arvokkaana. Siitä pitää uskaltaa pyytää riittävästi rahaa kompensaationa menetettyyn aikaan ja hankittuun ammattiosaamiseen ja välineistöön. Vastaavasti tätä aikaa ei pidä tuhlata tekemällä niitä tehtäviä, jotka eivät kehitä omaa ammattiosaamista eivätkä kasvata yrityksen tuloja. Ilmaiseksi asiat eivät muutu itse tekemällä, se on harha johon ei kannata haksahtaa, tai huomaa ettei omasta laskutettavasta työstä saa riittävästi tuloja ja vuorokaudessa ei tunnit riitä. 

Kannattaa rohkeasti verkostoitua paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa ja varmistaa puolin ja toisin että käytämme toistemme palveluita, emme yritä tehdä kaikkea itse, emmekä hae kaikkea halvimmalla myöskään ulkomailta vaikka se internetin myötä yhä helpompaa onkin. Se kaikki kun heijastuu oman paikkakuntamme ja maamme työllisyystilanteeseen. Muutamien kymppien tai kalliimmissa hankkeissa satasten säästöllä voi olla suuret kerrannaisvaikutukset, kun asiaa aletaan katsoa riittävän laajassa perspektiivissä. Ja kukapa sen viimeksi maksaisi kuin me itse, ja vieläpä niin monella tapaa.